04.11.2016


Miten kisareitti syntyy?

Hyvät reitit ovat kiipeilykisojen suola. Ne saavat kiipeilijät ylittämään itsensä ja tarjoavat samalla katsojille näyttävää kiipeilyä.

Otteet ovat tärkeä osa sisäkiipeilyä ja kisareittien tekoa. Halleille ilmestyvät uudet otteet saavat reitintekijöiden näpit syyhyämään innostuksesta. Markkinoilla on satoja otevalmistajia ja tuhansia erilaisia otteita. Millaisista otteista hyvä kisareitti sitten muodostuu ja mitä kisareittien tekemisessä pitää ottaa huomioon?

Haastattelussa Boulderliigan kauden 2016-17 pääreitintekijä Anssi Venho kertoo näkemyksistään kisareiteistä, otteista ja tähänastisten kisojen kulusta reitintekijän silmin.

Anssi ja kumppanit Tampereen kisojen tuoksinassa. Kuva Matti Möttönen / Kitka climbing

Millaisia ominaisuuksia etsit kisareittien tekoon käytettävistä otteista?
Se riippuu tietysti siitä miten vaikeita reittejä on tavoitteena tehdä, mutta kyllä pääsääntö on se, että otteet saavat olla aika vaikeita. Kisareittejä on  vaikea tehdä, jos kaikki otteet on liian hyviä. Oikeastaan mitä vaikeampia otteita niin sen parempi.

Itse pidän aika yksinkertaisista otteista. Selkeät muodot ja simppelit linjat miellyttävät ja niistä on paras tehdä kisareittejä.

Onko sinulla suosikkiotteita kisareittien tekoon?
Ei oikeastaan ole mitään yksittäistä settiä. Useilla firmoilla on paljon hyviä settejä, joista löytyy myös kisareitteihin sopivia otteita.

Tampereen kisoissa pääsin tutustumaan esimerkiksi Kitkan Space setteihin ja sieltä löytyy aika hyviä otteita kisareittien tekoon. Toinen hyvä setti voisi olla esimerkiksi Groovy Edges setit, mutta ne soveltuvat ehkä paremmin köysireittien tekoon.

Finaalireitti rakenteilla Kitkan space setistä Tampereen osakilpailussa. Kuva: Matti Möttönen

Esimerkiksi Boulderliigan karsinnoissa kiipeillään neljä tuntia. Sen päälle kiivetään vielä finaalit. Miten reitinteossa huomioidaan kilpailijoiden kokonaiskuormitus?
Kyllähän sitä pitää miettiä, mutta se on välillä tosi vaikeaa kun se riippuu niin paljon kilpailijoiden tasosta. Nytkin Lappeenrannan kisoissa kovat tyypit kiipesivät reilussa tunnissa kaikki karsintareitit.
Toisaalta ei voi olettaa, että vaikeita finaalireittejä pystytään kiipeilemään muutamassa minuutissa jos ensin on kiivetty neljä tuntia karsintaa taustalle. Siinä alkaa helpompikin reitti tuntua aika painavalle!

Miten reitit Lappeenrannassa mielestäsi onnistuivat?
Olen ihan tyytyväinen! Miesten kaksi viimeistä finaalireittiä olivat ehkä hieman liian fyysisiä. Siinä kuitenkin piti karsinnan jälkeen vähän hakea vaikeampaa finaaliin kun miehet kiipesivät karsintareitit niin helposti.

Kokonaisuutena olen tyytyväinen alkukauden reitteihin.

Nykyisin kisareiteissä käytetään paljon bokseja ja muita isoja muotoja. Näin kisojen seuraaminen TV- ja nettilähetysten välityksellä on helpompaa, sillä ne näkyvät paremmin ruudulta kisoja seurattaessa. Molemmissa alkukauden kisoissa on finaalireiteillä nähty boksireittejä. Mietteitä näistä? Onko reittejä vaikeaa tehdä bokseilla?
Onhan se vaikeaa, kun sitä ei ole niin kovin paljon tullut tehtyä. Normaalisti kun bokseihin pitää laittaa myös otteita kiinni niin se vaikeuttaa puhtaiden boksireittien tekemistä.

Boksireiteissä on se hyvä puoli, että niistä voi tehdä kiipeilyltään epävarmempia. Niissä on helpompi mokata, kun kiipeily on muutakin kuin otteesta toiseen täysillä vetämistä. Ne tuovat kisareitteihin monipuolisuutta.

Tomi Nytorp tasapainoilee Tampereen osakilpailujen finaalireitillä. Kuva: Matti Möttönen

Kisareittien teko on usein intensiivistä hommaa. Töitä tehdään nopeaan tahtiin pari päivää ennen kisaa. Miten reitintekijä jaksaa reitintekourakan?
Onhan se älyttömän rankka homma! Nahkat menee huonoon kuntoon ja muuveja tulee paljon niin ei siinä ihan kaikkia reittejä pääse testaamaan. Olisi tietysti hyvä jos reitintekoon olisi enemmän aikaa, mutta sen toisaalta ymmärtää ettei halleja voi pitää viikkoa kiinni ennen kisoja.

Toisaalta reittihommaa auttaa paljon jos eväspuoli on kunnossa ja kahvia riittää. Illasta vielä sauna ja yksi palautusolut niin seuraavana päivänä taas jaksaa! ;)

Millainen olisi Anssi Venho ”signature series” otesetti eli millaisen sarjan tekisit jos pääsisit sheippaamaan oman unelmasetin?
Ai ai! Aika paha kysymys! Paha sanoa, kun en ole ikinä päässyt testaamaan otteiden tekoa.
Kyllä siinä varmaan lähdettäisiin hakemaan yksinkertaisempia pintoja vähän erilaisilla kallistuksilla. Osassa uusista oteseteissä on just se hyvä, että niissä on samaa otetta vähän eri vaikeutta, niin se helpottaa reitintekoa kummasti!

Ilmojen halki käy lentäjän tie! Kuva: Matti Möttönen
Loppuun muutama pikakysymys:
Onko materiaalilla väliä? PE,PU, kivi vai puu?
Ei periaatteessa. Kevyissä PU otteissa on hyvänä puolena se että niitä on helppo käsitellä keveytensä vuoksi ja niistä on kiva tehdä reittejä.

PE otteet kestää paremmin, eikä ne lämpene niin paljon kuin PU-otteet. Kitka pysyy parempana vaikka niitä kiipee useampi kaveri putkeen, joten ne sopii vaikeisiin kisareitteihin paremmin.

Yhdelle reitille kuitenkin vain yhtä materiaalia!

Muoto vai käytettävyys?
Sekä että. Molempia tarvitaan. Totta kai reitti pitää olla hyvännäköinen, mutta jos otteessa ei ole minkäänlaista käytettävyyttä niin se on ihan sama minkä näköinen se otesarja on.

Yksittäinen muuvi vai sekvenssi ensin?
Muuvista se yleensä lähtee, mutta kyllä se sekvenssi tulee aika nopeasti heti sen jälkeen mielessä.

Käsin vai koneella?
Koneella!

Toppi otteeseen vai reunaan?
Kisoissa otteeseen ja muuten reunaan.

Istuma- vai seisomalähtö?
Tapana on ollut tehdä istumalähtöjä, mutta kisoissa toisinaan seisomalähtökin riittää.

Otteet vai boksit?
Just nyt otteet!

Kahvi vai cola?
Kahvi.

Boulder vai köysireitti?
Sekä että!

Kiitos Anssille haastattelusta!

Boulderliigaa tukemassa Kitka Climbing ja Agripp holds