19.01.2017

Ilari Kelloniemi – Boulderliigasta maailmancup-areenoille

Kolmen kisan jälkeen Boulderliigan miesten sarjaa johtava Ilari Kelloniemi on innokas kiipeilijä. Boulderkeskuksella reitintekijänä työskentelyn ohella Ilari treenailee lähes joka päivä ja lepopäivien pitäminen on kuulemma harvinaista. Miten mies voi jaksaa tehdä päivät reittejä, illat treenata ja viikonloppuisin käydä kisailemassa tai harjoitella kovaa?

Huhujen mukaan Ilari on osallistumassa tulevalla kaudella boulderoinnin maailmancuppiin. Onkin siis korkea aika ottaa yhteyttä Ilariin ja kysyä miten aina jaksaa kiipeillä ja onko huhut maailmancup osallistumisesta totta.

Ilari Lappeenrannan boulderliigakisoissa. Kuva: Arttu Muukkonen
Terve Ilari! Viimeisimpänä kisoina olit köysi SM-kisoissa Salmisaaressa vuodenvaihteessa. Miten meni?
Siellä meni ihan hyvin! Kiipeily ei tosin alkuun tuntunut mitenkään kovinkaan hyvältä ainakaan karsinnoissa, mutta sitten finaaliin sain hyvän fiiliksen päälle.

Finaaleissa luin reittiä hieman väärin ja reitin kattopätkä meni aika runttaamiseksi. Meinasin pudota jo siinä, mutta sain vielä pari muuvia taisteltua ylöspäin ja lopulta putosin samassa muuvissa kuin Kuutti (Huhtikorpi) ja Sami (Koponen) päätyen lopputuloksissa neljännelle sijalle.

Kaiken kaikkiaan kisoissa oli hyvät reitit ja hyvä fiilis kiipeillä!

Ymmärtääkseni treenailet enemmän boulderointia. Valmistauduitko köysi SM-kisoihin jotenkin erikseen?
Olin Espanjassa köysireissulla pari viikkoa ennen kisoja, joten siinä vähän ehti vähän kestävyyttä treenata. Kiipeilin reissussa hieman lyhyempiä köysireittejä ja reissussa tuntui kestävyys hieman parantuneen. Eli siinä mielessä tuli vähän valmistauduttua. Oikeastaan nyt valmistautuminen reissun ansiosta oli parempi kuin mihinkään aikaisempaan köysikisaan, joten kisoista oli jopa hieman odotuksia.

Köysikisaaminen on välillä aika hankalaa. Siinä on aina vain se yksi reitti ja yksi yritys, joten silloin on onnistuttava. Ei ole mahdollisuutta työstää reittiä, joten se on paljon myös sen oikean fiiliksen löytämistä siihen yhteen yritykseen.

Toimit reitintekijänä Boulderkeskuksella. Kuinka paljon reitintekoon menee aikaa viikoittain?
Teen 4-5 päivää viikossa reittejä BK:lla. Tyypillinen työpäivä on yleensä noin 7-8 tuntia eli noin 28-40h viikossa.

Kuva: Arttu Muukkonen

Reittien tekeminen on kohtuullisen fyysistä työtä painavien reittilaatikoiden kanssa touhutessa ja reittejä testaillessa. Miten jaksat sen päälle vielä treenata?

Joo reitinteko on kyllä kovaa hommaa! Välillä tuntuukin, ettei työpäivän jälkeen enää jaksa aloittaa treeniä. Jotenkin siihen on ehkä vähän tottunut, että kroppa on kokoajan aika kovilla.

Rytmitän harjoittelua siten, että teen kovat treenit yleensä viikonloppuisin kun en ole töissä. Silloin pystyy paremmin keskittymään kovaan treenaamiseen. Toisaalta kevyempien työpäivien jälkeen myös pystyy aika hyvin treenailemaan.

Niinä päivinä kun töissä tekee vaikeampia reittejä jyrkille seinille tai pidempiä päiviä niin treeneissä pitää ottaa kevyemmin. Sellaista tasapainoilua ja säätämistä se välillä on. 

Tällä hetkellä minulla ei ole valmentajaa, joten itse tulee mietittyä näitä treenijuttuja aika paljon. Jonkin verran seuraan esimerkiksi maailmancup kiipeilijöitä ja heidän treenejään ja yritän sieltä ottaa vinkkejä omaan harjoitteluun ja ohjelmiin. En kuitenkaan tällä hetkellä treenaa minkään tarkan ohjelman mukaisesti.

Jotain valmennuskuvioita on suunnitteilla, mutta ei vielä mitään varmaa. Valmentaja auttaisi ehdottomasti siinä mielessä kun olisi valmis runko jota seurata, niin olisi helpompi keskittyä itse siihen tekemiseen. Ei tarvitsisi enää töiden ja muiden hommien ohella koko ajan keskittyä treenien miettimiseen vaan voisi keskittyä tekemiseen.

Mites boulderkisat? Onko sinulla niihin joku tietty valmistautumisrutiini?
Kyllä minulla aika selkeä valmistautuminen kisoihin on. Kisaviikolla en tee pitkiä treenejä. Alkuviikosta voi tehdä jotain vähän kovempia treenejä ja sitten loppuviikkoa kohti keventää selkeästi.

Vaikka treeniä kevennetään ennen kisoja, niin en ikinä pidä kahta täyttä lepopäivää ennen kisaa. Yleensä lyhyt herättävä treeni ennen kisaa on itselle osoittautunut parhaaksi. Välillä teen kovan harjoituksen kaksi päivää ennen kisaa ja lepään kisaa edeltävän päivän. Toisinaan teen lyhyen ja kevyen treenin vielä edellisenä päivänä.

Olet tiettävästi osallistumassa keväällä alkavaan boulderoinnin maailmancupiin. Pitääkö huhu paikkaansa? Millä mielellä niihin kisoihin?
Joo kyllä sinne olisi tarkoitus lähteä mukaan. Hyvillä mielin niitä kisoja kohti. Huhtikuussa alkaa kisakausi ja treenit on jo aloitettu. Nyt olen treeneissä keskittynyt enemmän coreen ja olkapäihin eli niihin paikkoihin jotka olen huomannut itselläni heikommaksi.


Pari kuukautta ennen kisakautta olisi tarkoitus siirtyä enemmän kiipeilytreeneihin ja hioa kiipeilytekniikkaa paremmaksi. Vielä ennen kisakauden alkua olisi tarkoitus tehdä kisatyyppisiä harjoituksia. Unelmana olisi tietysti, että joku muu tekisi vaikeita reittejä joita sitten yrittäisi kiipeillä lyhyessä ajassa. Aika usein treenireitit pitää kuitenkin tehdä itse sekalaisilla otteilla ja yrittää sitten kiipeillä niitä flashina.

Aika monella huippumaajoukkueella erikseen reitintekijät, jotka tekevät joukkueille uusia ”kisareittejä” joka treeneihin. Parhaimmillaan joukkueiden tekijät ovat samoja tyyppejä kuin maailman cupin reitintekijät, joten harjoituksiin saadaan hyvin samankaltaisia reittejä kuin kisoissa. Se tietysti jeesaa kisatilanteessa.

Kiipeilet aktiivisesti myös ulkona. Maailman cup alkaa huhtikuussa ja päättyy lokakuussa. Miten ulkokiipeily sopii kisakalenteriin?
Kevät menee vähän ohi, kun kevätkausi menee sisällä treenaillessa. Se on tietysti tiedossa ja se on ihan OK.

Kesällä kisakalenterissa on tauko ja silloin olisi tarkoitus lähteä Etelä-Afrikan Rocklandsiin kiipeilemään. Se reissu toimii hyvänä palkintona kevään kisojen jälkeen. Reissussa pääsee vähän nollaamaan tilannetta ja nautiskelemaan ulkokiipeilystä ennen syksyn päätöskisaa Saksassa.

Olet aloittanut yhteistyön Tenayan kanssa. Mikä Tenayassa veti puoleensa?
Joskus aikoinaan sain Annusen Jarmolta yhdet Tenaya Oasit, mutta ne olivat hieman isot, joten niillä ei kauheasti tullut kiipeiltyä. Jotain siinä kengässä kuitenkin oli, tykästyin kenkään ja ne jäi mieleen.

Sitten Tenayaa alkoi näkymään Suomessakin enemmän. Voitin Boulderliigan Tampereen kisoista palkinnoksi Oasit ja kiipeilin niillä jonkin aikaa ulkona ja sisällä. Kun kenkä oli oikean kokoinen huomasin sen sopivan jalkaani kuin se olisi minulle tehty.

Kuopion kisoissa sitten juttelin Tenayan maahantuojan kanssa yhteistyökuvioista. Muutaman viikon kuluttua Espaniasta tuli tietoa, että siellä oltiin ajatuksesta innoissaan ja siltä pohjalta yhteistyötä on lähdetty kehittämään.

Yhteistyökumppanit?

Kiitos Ilarille haastattelusta, tsemppiä kevään kisoihin ja hyvää matkaa maailmancupin kisoihin!

Ilari on osallistumassa loppukauden liigakisoihin. Kisoissa paikalla myös Tenayan kiertuetiimi esittelemässä kenkämallistoaan.

Seuraavat kisat Isatiksessa 28.1 ja ilmoittautuminen on auki osoitteessa http://boulderliiga.fi/isatis.html

Tule sinäkin!